Perjantaina luotasimme Conradin Pimeyden sydämen neljän luotaajan voimin. Päädyimme suosittelemaan Conradin kuvausta kolonialismin "jalojen" aatteiden matkasta Afrikkaan muillekin. Kirjan alku tuntui hiukan haastavalta: pitkiä polveilevia lauseita ja hiukan turhalta tuntuva alkutilanne, josta varsinaista tarinaa lähdettiin kertomaan. Kirjan julkaisuajankohta 1902 selittänee tekstin tyylin. Kolme lukua sentään jakoivat kirjan osiin ja tarinan päästyä vauhtiin, imaisi se mukaansa paitsi juonellisesti myös vaikuttavien maisemakuvausten takia.

Koko kirjan ytimeksi tuntui muodostuvan myyttisen hahmon saavuttavan Kurzin tapaamisen odotus. Ja kun Kurtz lopulta pääsi tarinaan, jäi hän edelleen mysteeriksi. Kurzin henkilöitymä kuvannee miten Afrikkaan lähdettiin aatteen palossa, mutta kompastuttiin ahneuteen. Keskustelimme Kurzin aatteista, mitä ne oikeastaan olivat. Päädyimme tulkintaan, että aate olisi lähinnä kapitalismi, yksilön edun tavoittelu, ehkä myös sivistykseksi naamioitu oman länsimaisen erinomaisuuden ja ylemmyyden aatteen eteenpäin vieminen. Conradin kuva länsimaisuudesta, tai ihmismielestä ylipäätään, ei ole mikään mairitteleva. Kirjan alussa tarinan kertoja Marlow kritisoikin kolonialismia:

”Maailman valloittaminen, joka yleensä tarkoittaa sen riistämistä niiltä, joilla on toinen ihonväri tai hivenen litteämpi nenä kuin meillä, ei ole läheltä katsoen oikein kaunista puuhaa. Sen pelastaa vain aate. Aate, joka on kaiken takana; ei mikään tunteellinen veruke vaan aate; ja epäitsekäs usko aatteeseen – johonkin sellaiseen, jonka voi nostaa alttarille, jota voi kumartaa, jolle voi uhrata…”  (s. 12)

Keskustelimme myös demokratiasta, toimivan demokratian edellytyksistä kuten koulutuksesta, oikeusvaltioista ja kulttuurien välisistä eroista laajemminkin, Afrikan ja Euroopan lisäksi vertailimme kiinalaista kulttuuria eurooppalaiseen ja afrikkalaiseen. Pohdimme myös riistoa ja taloudellisen hyödyn tavoittelua kommunismin maissa. Tervetuloa seuraavalla kerralla mukaan!

 
Seuraaviksi teoksiksi valitsimme Haruki Murakamin Kafka rannalla ja Tomi Kontion runoteoksen Ilman nimeä olisit valoa. Seuraavalla kerralla 16.5. klo 17 ravintola Sävelessä keskustelemme Tomi Kontion runoteoksesta ja n. kesäkuun 20.päivä Murakamin Kafkasta rannalla.