Hei Luotaajat!

Kiitos sähköpostikeskustelun runoista! Ne pääsivät aloittamaan tämän päivän luotauksen. Ääneenlukemisen lisäksi kuuntelimme Tehosekoittimen Mun tähteni http://www.youtube.com/watch?v=xmZ92NzuUtc. Otto Grundströmin Mun tähteni runon lisäksi alkulukuna toimivat Margaret Atwoodin Time folds sekä Frans Mikael Franzénin Elämän nautinto. Englannin kielen fold -sanan monissa vivahteissa oli pientä haastetta tulkitsijoille.  Runot ovat viestin lopussa. 

 

Hotakaisen Ihmisen osa ei varsinaisia riemunkiljahduksia kirjan lukeneissa, eli tällä kertaa vain Johanna ja Riina, suuremmin nostattanut. Kirjan idea oli jotenkin hauska ja tekstikin, mutta töksähtelevä ja kaikken nykymaailman menon kommentointi jätti hiukan pinnallisen vaikutelman. Ehkä lukiolaisiin teos uppoaa karikatyyrisillä tyypeillään, juonenkäänteillä ja alleviivatessaan totuuden ja fiktion häilyväisyyttä. Muutamat hahmot jäivät ohuiksi ja jotkut kohtaukset turhiksi. Pekan liikeidea myydä pultsareille konsulenttien esittelyaikataulu tai Kimmon tutustuminen kalliolaisuuteen tuntuivat täyttöainekselta. Silti tarina eteni, vaikka hiukan liioitellun traagisesti. Kirja ei itkettänyt, mutta oli paikoitellen idealistisen sympaattinen, kuten esimerkiksi kohdassa, jossa Biko katuu pipopäisen teinijoukon johtajan kimppuun käymistä ja päättää lopettaa tärkeän tehtävänsä, ihmisen kuljettamisen bussilla töihin ja kotiin. Salmen tietämättömyys lastensa elämästä oli ehkä vähän yllättävää ja olisikin ollut kiinnostavaa tietää lapsista vähän lisää.

 

Kuuntelusta innostuneena kuuntelimme vielä Pauli Kohelon Ohessa tilinumeroni teoksen luvun Vapaus, ja totesimme sen kielen muistuttavan Hotakaisen tekstiä.

Seuraavaksi teokseksi valitsimme Seija Vilénin Mangopuun alla (Avain) Pauliinan vinkkaamasta Inahdus -blogista, Inahduksen vuoden parhaat listalta. Sitä näkyy olevan kirjastossakin. Seuraava luotauspäivä voisi olla vaikka keskiviikko 26.1.klo 17 vielä avoinna olevassa paikassa. Joni Pyysalon runoteos Parittelun jälkeinen selkeys voisi edelleen jatkaa lisälukemisena, kun nyt sitä ei käsitelty.

 

Hyvää ja rentouttavaa joulua kaikille, hyviä lukukokemuksia ja luodataan taas yhdessä vuonna 2011!

 

Terkuin

Riina

 


MUN TÄHTENI (san. Otto Grundström)

taas huomaan vuosien juoksun
siivet unen katkoneen
aika hautaani mua lepotauoitta paimentaa

niin kevään kukkien tuoksun -
huokaukset tyttöjen -
niin sävelmät laulujen -
kuus' syltä ikuisesti vaimentaa.

enkä murehdi suotta
kun kaikki mitä saan, saa lisää janoamaan
vaan ei tuhatkaan vuotta
kai riittäis alkuunkaan janoani sammuttamaan

sielustain pirun ja herran
mä jätän noppaa heittämään
ja maljani pohjaan juon
jos sen milloinkaan käsiini saan.
maistanut oon tilkan verran
mut ei voimat riitäkään -niin pelkään-
uudestaan maljaa huulillein kohottamaan

on tahtoni voima heikko
tuominnut on kohtalo päämäärättä kulkemaan
oon yötaivaan tähdenlento
valot kirkkaat kaupungin mut himmentää loistollaan

siks tahdon että maljan juot muistolleni
aika kun tähteni sammuttaa
ja jos kyynel poskellas kimaltaakin
siinä tähteni uudestaan, mun tähteni, saat loistamaan

en mä osaani tiedä, kun hetki näytännön koittaa
en juonta ymmärrä, en sanotuksi saa repliikkejä
ei sitä yleisö siedä - siks en tohdi aloittaa
täällä vahvat vain voittavat, ei muisteta amatöörejä

siis tyttöni sorja
sun tahdon sulkevan sydämees' säkeet nää
ne talteen sä korjaa
kun mennyt oon muista tää jos ikävä yllättää

tahdon että maljan juot muistolleni
aika kun tähteni sammuttaa
ja jos kyynel poskellas kimaltaakin
siinä tähteni uudestaan, mun tähteni, saat loistamaan

 

Elämän nautinto (oululainen Frans Mikael Franzén, 1800- luvun alku)

Nauti, kun aamusta nauttia voit,
häipyy se pian, mitä siis unelmoit!
Laimentukoot
kukkien tuoksut!
Kukkaset kuihtuu.
Juostu on juoksut!
Vain multaa sä oot.
 
Katseesi luo pikariin lasiseen,
rakkauslaulut ne soi edelleen.
Nautintojaan
aina kun muistaa
niin kaikki luistaa
jos ne on menneet,
niitä et saa palaamaan.
 
Nauti, kun nuoruuden maljasta juot!
Nauti, kun nuoruuteen katseesi luot!
Kestääkö pää
viihdyttävyyttä?
Aivanko syyttä
köynnöksen varjoon
viisaus jää?
 
Kun istut seurassa ystävien,
niin tunnet lämmön ja luottamuksen.
Kun puristaa ystävän kättä
epäröimättä
suurinta lämpöä
tuntea saa.
 
Riemulla kulje siis tie elämän
saat nähdä tunteiden väsyvän.
Illan jos vietit
kohtuullisesti
kannatti kesti:
unta ja rauhaa
riittävä on.
 
[suom. Kaj Chydenius]
 
Time folds (Margaret Atwood)

[...] Or was he saying: Time folds its wings, at long last. Time folds its tents and silently steals way. Time folds you in its folds, as if you were a lamb and the lack of time a wolf. Time folds you in the blanket of itself, it folds you tenderly and wraps you round, for where would you be without it? Time folds you in its arms and gives you one last kiss, and then it flattens you out and folds you up and tucks you away until it's time for you to become someone else's past time, and then time folds again.