Pauliinan luona lokakuun alussa luotaamaan kokoontuivat Riina, Johanna, Teresa, Mirkka, Pauliina sekä minä ja mukana hyöri myös yksi hampaallinen olmi. Tällä kertaa tarkastelussa oli nettiäänestyksellä valittu Pablo Tussetin esikoisteos Parasta mitä voisarvelle voi tapahtua.

Kirjan todettiin olleen nopeaa ja kevyttä luettavaa ja siitä oli ihan pidettykin, mutta päähenkilö Pablo koettiin ärsyttävänä. Esille tuli syytöksiä sovinistisuudesta, mutta pitkän keskustelun päätteeksi totesimme ylipainoisen antisankarin sovinistisuuteen syyttömäksi, sillä hän oli enemmänkin vain itsekäs ja kohteli kaikkia huonosti, naisia melkeinpä paremmin kuin miehiä. Naiset oli teoksessa kuvattu kuitenkin hyvin pintapuolisesti ja kaikki hahmot oli kovin stereotyyppisiä.

Viihdyttävän kirjasta teki sen huvittavat osuudet. Poimimme esimerkiksi päähenkilön kohtaamisen pikkulapsen kanssa:

"Kauhistus: otuksella ei ole hampaita.
Pelosta pahoinvoivana yritän olla kiinnittämättä huomiota kummajaiseen ja loikkaan sen yli. Kälyni on ilmeisesti tottunut olmiin ja kumartuu minkäänlaista inhoa osoittamatta nostamaan sen syliinsä, jolloin otus ilmiselvää älynpuutetta osoittaen alkaa kurluttaa ja taputtaa käsiään ilman näkyvää syytä."

 

Pablo paljastui kuitenkin ihan fiksuksi ja filosofiseksi, mutta on vain äärettömän hedonistinen ja esimerkiksi toteaa matkailun ja lukemisen olevan pelkkää itsepetosta, eikä siksi moisia turhuuksia enää harrastakaan.

Kirjan loppuratkaisu jäi vähän hämäräksi, mutta löysimme tapahtumista jopa kasvutarinan päähenkilön ja tämän vastakohtaisen veljen välien lähennyttyä vaikeuksien kautta. Teoksen loppuosa myös hieman perustelee Pablon elämässään tekemiä erikoisia valintoja ja lopulta totesimme, että tällä Pablolla on valinnoissaan joku ihan hyväkin pointti.

Luotaajat kokoontuvat seuraavan kerran

15.11. klo 16

Riinalla (osoitteessa X) ja

luodattavana kirjana on

Katri Lipsonin Kosmonautti, joka on voittanut mm Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.

Mukavaa viikonloppua ja kirjamessuja !

 

Terveisin Aino